Olen pohdiskellut homointiimiyden hienouksia, etsinyt valistusta kokeneelta viisaalta. Lähestyessäni häntä eräs nuorehko homomies puuskutti väliin, innokkaana jakamaan näkemyksensä. Hän korosti nautinnon ja tekniikan tärkeyttä, vakuuttaen minut, että harjoitus tekee täydelliseksi. Ilkikurinen kiilto silmissään hän polvistui eteeni, silmät lukittuivat sykkivään elimeeni. Hän raotti huuliaan, peittäen minut kiihkolla, joka jätti minut hengästyneeksi. Hänen kielensä tanssi päälläni, maistellen jokaista senttiä, hänen kätensä tarttuivat lantiostani tiukkaan mutta hellään syleilyyn. Hänen nuorekas kokemattomuuttaan varjosti hänen kiihkonsa ja innokas oppimishalunsa. Hänen suunsa ei koskaan horjunut, huulet eivät koskaan raolleentuneet, silmät eivät koskaan jättäneet sykkivää varttani. Tämä oli opetus homon suullisesta nautinnosta, testamentti homoseksin viehätyksestä, voihkaisujen ja huokausten sinfonia. Ja maailman häipyessä taustalle jäi vain raaka, suodattamaton homon ekstaasin nautinto.
